Treeni- ja terapiafilosofiaa, osa 2

Moro!

Pilkon seuraavaaksi auki omia prinsiippejä fysioterapian ja treenin suhteen. Edellisessä osassa esiteltiin karkeasti polku, miten esimerkiksi kuntoutus etenee: kipu pois -> liikelaajuus kuntoon -> liikkeen hallinta -> voima. Kuulostaa yksinkertaiselta. No ei se mitään, nämä ovat yksinkertaisten ihmisten yksinkertaisia asioita. Ei tehdä asioista liian vaikeita.

 

Terapiamenetelmät

Fysioterapia pohjautuu aina haastatteluun ja tutkimiseen. Asiakas hoidetaan ongelmalähtöisesti ja terapian muuttujat valitaan sen mukaan. Ei ole olemassa kaavamaista fysioterapia 60 minuuttia, jossa on tietyt samat jutut. Jokainen kerta on yksilöllinen ja riippuu henkilöstä ja vaivasta. Toki on esim. lahjakortilla tulevat, joilla tavoite on saada yleistä rentoutusta. Silloin hoitona voi olla puolihieronnan kaltainen vakioitava tuote.

Yksityisellä puolella tehdään paljon hommia käsillä. Puhutaan siis manuaalisesta terapiasta. Suurin osa terapia- ajasta yleensä koostuu tästä. Juoni on seuraavanlainen: Asiakas tekee omalla ajalla harjoitteita, jotka käydään läpi vastaanotolla. Ensimmäisellä kerralla sopiva määrä harjoitteita on omasta mielestäni 1-2 kappaletta. Tällöin ne ovat omaksuttavissa teknisesti oikein ja ilman paperisia ohjeita. Liike opitaan tekemällä, eikä tarvitse alkaa opettelemaan paperista. Kun harjoitteita on useita, on järkevää koota niistä yhteenveto paperille. Kuva/video ranskalaisilla viivoilla ydinkohtineen pitäisi riittää. Liikkeet on palautettavissa mieleen nopeasti, kun ne oikeasti on opittu.

Vastaanotolla jää aikaa hoitaa asiakasta. Pitkällä aikavälillä asiakkaan oma työpanos on tärkeintä, mutta lyhyellä aikavälillä on hyötyä manuaalisesta terapiasta. Käytän itse käsittelyssä perinteisiä mobilisointi- ja hierontaotteita, joihin yhdistelen esim. triggerpistekäsittelyjä (lihaksen kipupisteitä). Nyt opiskelen faskiamanipulaatiota, jossa käsitellään kalvorakenteita. Tuon pikkuhiljaa tätä tekniikkaa terapiaan. Manuaalisessa terapiassa käsittely kohdistuu nikamiin ja niveliin, lihaksiin, hermoihin tai kalvorakenteisiin. Tekniikoita yhdistelemällä saa halutun lopputuloksen. Käsittelyt voivat olla asiakkaan kannalta passiivisia tai aktiivisia. Aktiivisissa henkilö osallistuu esim. jännitys- rentoutusvenytyksessä itse supistamaan lihasta, jonka jälkeen lihas viedään passiivisesti venytykseen.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan manuaalisen terapian ja harjoittelun yhdistelyllä on paras vaikutus verrattuna jompaan kumpaan pelkästään. Karkeasti sanottuna käsittelyillä saadaan kyllä pää taas kääntymään ja ”nikamalukot” avattua, mutta jos ei laita tikkua ristiin oman kroppansa suhteen, on tilanne kenties muutaman kuukauden kuluttua hyvin samantapainen.

Käsien lisäksi käytän jonkin verran sähköhoitoja. Näiden tarkoitus on olla lähinnä esihoitona n. 10 min ennen käsittelyjä. Urheiluvammoissa kuten venähdyksissä ja revähdyksissä on DIDY- virta tehokasta. Didy on tasavirtaa ja sillä saadaan aineenvaihdunnallinen reaktio kudokseen, happamat tuotteet siirtyvät toisen ja emäksiset tuotteet toisen ”lätkän” alle. Näin saadaan vaikutettua arpikudoksen aineenvaihduntaan, turvotukseen ja kipuun. Hoidon voi aloittaa nopeasti tapaturman jälkeen jo ennen kuin käsittelyjä tai omia treenejä pystyisi tekemään.

Yleisin käyttämäni virta on Interferenssi (If). Kyseessä on vaihtovirtaa, eli lämpövaikutusta ei tule. Lihas saadaan kuitenkin hallitusti supistumaan ja rentoutumaan. Tällöin lihaspumpun myötä elimistön endorfiinit lähtevät liikkeelle ja lievittävät kipua. Hapekas veri siirtyy kudoksiin ja kuona-aineet pois. Sähkön tuottama ärsyke ohittaa hermostossa kipuaistimuksen ja virralla saadaan murrettua patoa esim. todella kipeiden ja arkojen asiakkaiden kohdalla. TENS- virtaa tulee joskus laitettua matalalla taajudella, jolloin saadaan esim. turvotusta pumpattua pois kudoksesta (esim. puujalka urheilussa).

Kuten sanoin, sähkö on esihoito ja ilmankin pärjää. Sama kuin kinesioteipin kanssa, mukava lisätyökalu, muttei pelkästään tarjottuna tee autuaaksi.

 

Treenimetodit

Olit sitten ammattiurheilija tai toimistorotta, sinun tulisi haastaa itseäsi mahdollisimman haastavilla liikkeillä ja treeneillä suhteessa itseesi. Täytyy muistaa, että mikään lihas ei toimi itsenäisesti (ei edes keskitetyssä prison- hauisliikkeessä), vaan liikkuessamme vaaditaan monen eri nivelen ja lihaksen yhteispeliä. Tämän takia kroppaa kannattaakin treenata liikkeissä, joissa on monta palasta samaan aikaan. Puhutaan toiminnallisesta harjoittelusta, eli harjoittelun tulisi peilata mahdollisimman paljon oikeata toimintaa. Lihastohtorin blogista löytyy mainio artikkeli aiheesta.

Arjen keskellä nostamme asioita, laitamme jotain ylätasoille, siirrämme esineitä, liikutamme kehoa eri tavalla eri tilanteissa. Hyvä esimerkki on kauppakassien kanto, jossa keskivartalon ja hartiarenkaan lihakset stabiloivat, kädet puristavat, jalat ja lonkat liikuttavat. Kun käsiin ladotaan lisää painoa, saadaan liike nimeltä farmarikävely. 50 kg molemmissa käsissä, niin kovin montaa lihasta ei jää aktivoitumatta. Kyykyt, maastaveto, leuanveto, kahvakuulailu, olympianostot ja pystypunnerrus ovat hyviä esimerkkejä toiminnallisista moninivelliikkeistä. Pallopeleissä toimitaan taas koordinaation kannalta erittäin haastavissa kolmiulotteisissa ympäristöissä ja ne ovatkin monipuolinen treenimuoto.

Laitteissa treenamiselle on myös paikkansa, asia ei ole mustavalkoista. Bodauksessa saatetaan tehdä viimeistelysarjoja lopuksi kohdennettuna esim. etureiden lihaksiin, jolloin saadaan haluttu mekaaninen ja aineenvaihdunnallinen ärsyke tiettyy  kohteeseen. Laitteissa on myös helpompi aloittaa, koska se vaatii vähemmän koko kropan koordinaatiota. Liikerajoitus tai joku muu syy voi myös rajoittaa, ettei vapailla painoilla treeni onnistu. Pääasia, että ihmiset liikkuvat :).

Toiminnallinen harjoittelu lipesi jossain vaiheessa sivuraiteille. Alettiin puhua kaiken maailman kuminauha- bosupallovirityksistä ”toiminnallisina”. Eräs fysioterapeutti totesi että sehän on toiminnallista… jos sattuu olemaan sirkusapina. Ei siinä, kumppareille ja bosupalloille on myös paikkansa esim. proprioseptisessä treenissä, jossa haetaan tasapainoa ja lihasten aktivoitumista. Kun pysyt yhdellä jalalla pallon päällä, miten edistyt siitä eteenpäin? Tekeekö se paremman suorituskyvyn? Epävakaalla alustalla treeni tekee todennäköisesti hyvän suorituskyvyn epävakaalla alustalla. Treenin spesifisyysperiaatteen mukaan se mitä teet, kehittyy. Tällöin lätkänpelaajan kannattaa luistella paljon, futaajan juosta pallon kanssa jne. Suorituskyvyn suhteen täytyy olla mahdollisuus progressioon eli nousujohteisuuteen.

Mustavalkoista ajattelua ja vastakkainasettelua esiintyy mediassakin jatkuvasti. Vertaillaan kannattaako tehdä pitkää lenkkiä vai HIIT- treeniä kovalla sykkeellä? Loppupeleissä monipuolisuus ja variaatiot ovat hyödyllisiä. Kuitenkin maratoonarin kannattaa enemmän tehdä pitkää lenkkiä ja jenkkifutaajan nopeaa ja räjähtävää treeniä. Kilpaileva ja vaihteleva ärsyke kuitenkin pitää elimistön hereillä. Sama keskustelu velloo ravintopuolella, hiilarit vs. rasva jne. Ei mennä kuitenkaan aiheeseen sen syvemmin.

Fysioterapeuttien liikkeitä saatetaan pitää kevyinä ja jopa tylsinä, koska ne sisältävät paljon aktivointeja ja muuta ”terapeuttista harjoittelua”. Näistä tulisi kuitenkin edetä myös haastavimpiin liikkeisiin, sillä ne motivoivat lisää. Kun esimerkiksi pakaralihas on osattu aktivoida lantion nostossa selinmakuulla, ei siihen jäädä loppuiäksi. Aktivointi täytyy saada siirrettyä spesifeihin toimintoihin, kuten juoksuun, kävelyyn, nousemiseen. Näin ollen mielenkiinto säilyy. Ei kuitenkaan voida mennä mopolla moottoritielle, lihas täytyy osata aktivoida ennen kuin sitä voi käyttää.

Crossfitin myötä oikeasti toiminnalliset liikkeet tulivat suuren yleisön tietoisuuteen. Sehän on loistava juttu. Crossfitissä on paljon hyviä puolia, mutta se on saanut paljon kritiikkiä esim. siitä, että loukkaantumisriski kasvaa jne. Stereotypia on karrikoiden, että koko ajan mennään syke tapissa ja oksennetaan. No ei nyt sentään. Mielestäni kyse on siitä, miten sitä toteutetaan. Jalkapallokin voi olla hyvin erilaista Ylämyllyn Yllätyksen (sellainen joukkue oikeasti on, älä kysy enempää) kuin FC Barcelonan treeneissä. Termi jalkapallo on kuitenkin sama. Crossfitissä ratkaisee valmentajien osaaminen, miten tuotemerkkiä toteutetaan. Erittäin positiivista on, että sadat tuhannet ihmiset ovat innostuneet liikunnasta lajin myötä. Loukkaantumisriskikään ei ilmeisesti ole niin suuri, mitä joskus touhotettiin.

Luku sinänsä on asiakkaalle motivaatioilmaston luominen. Aluksi luottamus täytyy ansaita teoilla. Jos saat kivun vähenemään tai liikelaajuutta kasvatettua ensimmäisellä kerralla, asiakas saattaa tulla toisenkin kerran. Terapiasta on oltava jotain hyötyä, sehän maksaa kuitenkin jotain. Pikkuhiljaa mukaan voi ujuttaa ideoita ” tätä voisit tehdä kotona niin selkä ei tule niin kipeäksi”. Asiakas tästä innostuneena ottaa onkeensa ja kokeilee tätä ihmeellistä liikettä. Selkä onkin hyvä, mutta kivun kadotessa asiat unohtuvat. Vaiva saattaa palautua ja asiakas tallaa masentuneena kohti vastaanottoa…Ei välttämättä. Hänellä on kevyt sydän, koska tietää asian kyllä hoituvan. Rintakipu ei olekaan sydänvaiva, vaan johtuu rintarangan jäykkyydestä ja säteilee etupuolelle. Huh huh, olipa helpotus. Toivon siemen itää edelleen. Kuntoutus jatkuu.

Kaava saattaa toistua muutamia kertoja, kunnes asiakas oppii kuuntelemaan kehoaan paremmin ja kenties ennaltaehkäisemään vaivan ennen sen syntyä.  Pikkuhiljaa syklin kierto kasvaa. Kerran vuodessa menee selkä jumiin. Kohta enää kerran kahteen vuoteen.  Pian meillä ei enää ole asiakkaita? . No ei syytä huoleen, väestö vanhenee ja vaikka kuinka hyvin hoitaisimme, ihmisiä ongelmien kanssa riittää. Näin ainakin itselleni vakuuttelen. Fyssarin tarpeen takaa väestörakenne, kiitos suuret ikäluokat!

 

Eiköhän tässä taas tarpeeksi, rupeaa muuten rönsyilemään liikaa.

Ps. Tällä hetkellä tosiaan käyn faskiamanipulaatiokoulutusta. Kyseessä ovat paljon puhutut faskiat eli peitinkalvot. Ne ovat lihaksen päällä olevaa sidekudosta ja niitä käsittelemällä ja tutkimalla selittyy paljon tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Kirjoitellaan niistä seuraavaksi mietteitä kun on enemmän pureksittavaa asiaa.

Kuulolla!